|
ARTIKKELIT ALKUUN |
Aira
Samulin -valtakunnan tanssittaja
Aira Samulin on
ylitsevuotavan ihana mimmi. Hän haluaa tanssitaa koko valtakuntaa,
ilman tiukkoja askelkuvioita tai kaavoja. Älä välitä, miltä oma tanssityylisi
näyttää, vaan miltä se tuntuu !!
Kuvat: Jyrki Komulainen
|
Aira
Samulin aloitti oman vaelluksensa lapsena Karjalasta Hyrsylänmutkasta.
Evakkona Aira joutui alinomaa vaihtamaan asuinpaikkaa ja pelkästään
kouluvaihdoksia kertyi 12 kappaletta.
- Jokaisen koulunvaihdon jälkeen numerot putosivat.
Aina jouduin aloittamaan ikäänkuin alusta ja piti todella yrittää ettei
joutuisi tyhmän kirjoihin. Siihen aikaan koulunkäynnin lisäksi hoidin
perheen taloustöitä ja jonotin perheen leipäannoksia leipäjonossa, kun
äiti oli töissä. Se oli kaiken kaikkiaan tiukkaa aikaa, varsinkin kun
isä oli kaatunut sodassa.
Opettajien silmissä koulusta toiseen vaeltaneesta Airasta löytyi jotain
vikaa. Jonkun liikunnanopettajan mielestä Airalla oli liian pitkät jalat
ja toinen ei taas pitänyt siitä, kun Airan äiti oli suosittu Lotta-yhdistysten
vetäjä.
- Koskaan en joutunut oppilaiden kiusaamaksi,
olihan isäni veli kultamitalinyrkkeilijä Sten Suvio. Hän oli poikien
ihailema ja kunnioittama nyrkkeilysankari ja tavallaan suojelusenkelini.
Tanssi yli sääntöjen
Airan oma tanssi-innostus alkoi jo varhaislapsuudessa, mutta varsinainen
jymyjuttu lähti liikkeelle Fred Astairin elokuvasta, jossa tämä amerikkalainen
tyyliniekka steppaa. Airan serkku oli elokuvissa vahtimestarina ja
nuori karjalaistyttö pääsi ilmaiseksi katsomaan Astairin lumoavaa
steppaamista. Aira katsoi saman elokuvan niin monta kertaa, että oppi
steppaamaan.
Koulun juhlissa Aira sitten steppasi ja näytti kykynsä. Pian hän esiintyi
jo sotasairaaloissa ja juhlissa. Nuori lahjakkuus ohjattiin tanssikouluun,
jossa steppaavaa karjalaistyttöä pidettiin ilmiönä. Sitten tuli ammattilaisura
kilpatanssin parissa. Vaikka Aira menestyikin hyvin kilpatanssissa,
meni tanssisuorituksen täydellisyysvaatimus joskus liian ptkälle.
- Kerran kun harjoittelin kilpatanssia ja se
tuntui sujuvan erityisen hyvin, niin yhtäkkiä valmentaja pysäytti
ja sanoi, että pikkusormi oli väärin. Pikkusormi oli väärin! Se pani
ajattelemaan, että voisiko tiukkojen sääntöjen sijaan opettaa tanssia,
jossa voi tuulettaa, hyppiä ja nauttia tanssista ilman turhia kaavoja.
Ei pidä välittää,
miltä tanssi näyttää, vaan miltä se tuntuu. Jos tuntuu hyvältä, niin
ei muuta kuin tanssimaan, kuuluu Airan neuvo. Aira osaa uinnostaa
porukkaa kuin porukkaa. Hänellä on yhä nuorison tanssikoulu Lepakossa
ja TV 2:n Huvin vuoksi-ohjelmassa hän saa iäkkäämmänkin väen tanssimaan
myös uusimpia tansseja.
- Enimmillään olen tanssittanut 40.000 ihmistä
samanaikaisesti Olympiastadionilla. Rohkeasti juoksin lavalle ja kysyin
lavan vieressä olevilta nuorilta, että haluatteko tanssia. Halutaan!,
huusi koko stadion. Koko yleisö nousi ylös ja tanssi macarenaa.
|
|
Diskoa, teknoa
ja hiphoppia
1960-luvulla tapahtui todellinen täyskäännös tanssin historiassa.
Diskon myötä jokainen saattoi tanssia yksin ja tanssikulttuuri vapautui
paritanssin kahleista. Siitä lähtien erilaiset muotitanssit ovat tulleet
ja menneet. Jos disko puhutteli 60- ja 70-luvuilla, niin sitä tekevät
nykyisin tekno ja hiphop. Näiden tanssien tuominen Suomeen on ollut
Aira Samulinin alaa. Kateelliset ovat syyttäneet häntä jopa paritanssin
tuhoamisesta.
- Jos osaa tanssia yksin, on helppo oppia myös
parin kanssa. Sitäpaitsi paritanssiin pakottaminen saattaa jopa tuhota
tanssi-innostuksen kokonaan. Myöhemmällä iällä tytöt ja pojat mieluusti
tanssivat jo lähekkäin.
Koulujen liikuntatunneille
hiphop sopii Airan mukaan mainiosti. Mikä tahansa tanssi, mistä nuoret
pitävät, on mitä parasta liikuntaa. Ikuisen rekkivoimistelun ja armeijatyylisen
liikunnan sijaan tanssi voisi herättää kiinnostuksen liikkumiseen
myös niissä oppilaissa, joita perinteiset liikuntamuodot eivät innosta.
- Tanssissa voi purkaa kaikkia tunteitaan, myös
aggressiivisia. Pojat ovat yleensä kaikkein mielettömimpiä tanssijoita
ja heillä tukkaa heiluu rajusti musiikin tahdissa. Hiphop ja tekno
ovat heidän mielimusiikkiaan. Tanssiessa yhdistyvät musiikki, liike
ja rytmi. Tanssi on ilmaisuna vanhempi kuin puhekieli. Tanssi kuuluu
kaikille, kaiken ikäisille ja kaiken kokoisille sukupuoleen katsomatta.
Jokainen löytää varmasti oman tyylinsä.
Sami Munter
|