anna - lehti 8.2.2000 |
<< edellinen | |
| Aira Samulinin poikkeuksellisesta elämästä tehdään elokuva | |
 Aira Samulin ei halua itsestään kertovan elokuvan kaunistelevan mitään. Elämänkokemusten on näyttävä filmilläkin. |
On hyvä olla
välillä toisen ohjattavana. Kerrankin joku muu kantaa vastuun, iloitsee
Aira Samulin leikillään. Vastuunkantaja on nyt ohjaaja Pekka Lehto, joka aloittelee uuden pitkän elokuvansa filmausta. Toistaiseksi nimetön elokuva kertoo Aira Samulinin tarinan. Lehto tunnetaan myös töistään Kaivo ja The Real McCoy. Elokuva lähtee liikkeelle kuvitellusta tilanteesta: joukko taiteilijoita kokoontuu harjoittelemaan Airan elämästä kertovaa kabareeta. Kabareen seremoniamestari kuuntelee Airan elämäntarinaa ja pitää sitä liian rankkana yleisölle kerrottavaksi. Vähitellen hän kuitenkin tempautuu kertomukseen mukaan ja alkaa salaa tutkia, mikä punapäisen naisen elämässä on totta ja mikä ei. Seremoniamestari on elokuvan ainoa fiktiivinen rooki. Tosin tämäkin hahmo perustuu tekstiiliteollisuudessa 60-luvulla vaikuttaneeseen todelliseen henkilöön, Louis Katroon. Muuten valkokankaalla nähdään Airan ystäviä, julkisuuden henkilöitä, jotka esittävät elokuvassa enemmän tai vähemmän itseään. |
| Mukana
ovat muun muassa Jorma Uotinen, Helena Lindgren, Stefan Lindfors, Marco
Bjurström, Iiro Rantala ja Katariina Kairue. Airan aviomies Ekku Peltomäki
nähdään niin ikään itsenään. Ja kaiken keskellä kulkee Aira itse, ensin sota-ajan nuorena tyttönä ja lopuksi ikäisenään, paljon kokeneena naisena. - En pitänyt tärkeänä ottaa Airan nuoruudenrookiin nuorta näyttelijää, koska ikä ei ole tässä keskeistä. Menneisyyden tapahtumat kerrotaan mustavalkoisin kuvin. Vain Airan tukka on menneisyydessäkin punainen, kertoo Lehto. Suurin osa elokuvasta kuvataan ravintola Kaisaniemessä, mutta välillä kuljetaan aikoille paikoille. Evakkoon lähtö ja isän kaatuminen sodassa kuvataan rajan takana Karjalassa. Toukokuussa kamera viedään Hyrsylänmutkaan, Airan pihalle, jossa paljastetaan lähes kolmemetrinen patsas Airan isästä tämän syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi. |
|
| Ajatus elokuvasta syntyi vuosia sitten luettuani Airan teoksen Auringonpimennys. Se on vaikuttava, ihon alle menevä selviytymistarina. Vaikeuksissa häntä on kannattanut muisto lapsuudesta: Aira kurkistaa oven raosta ja kuulee isän sanovan äidille, että mitä tahansa tapahtuukin, sinulla on aina Aira. Isän antama tehtävä on velvoittanut hänet selviytymään. | - Airan elämässä henkilökohtainen kietoutuu yhteen Suomen historian kanssa: sota, evakkoon lähtö, jälleenrakennuksen aika, tekstiiliteollisuuden ja muodin nousu, taiteilijana ja itsenäisenä yrittäjänä toimiminen, perheväkivalta, lapsen sairastuminen, mielenterveystyö ja poliittinen työ, listaa Lehto. |
| -
En halua, että minusta tehdään hymistelyelokuvaa. Elämässäni on ollut
vaikeuksia, ja niiden täytyy tulla esille. Kertomalla ongelmistani voin
auttaa muita, sanoo Aira. - Kukaan ei voi syntyessään kirjoittaa sopimusta siitä, mitä hänelle saa elämän aikana tapahtua ja mitä ei. Kamalat asiat kuuluvat elämään. Kovan elämän kokeneet ihmiset ovat lopulta kuin hiottuja timantteja, mutta helpolla päässeet säälittävät. He jäävät itsekeskeisiksi omaan napaan tuijottajiksi, Aira miettii. - Olen kuitenkin koko elämäni ajan yrittänyt tuottaa toisille iloista mieltä. Sitä on jaksettu ihmetellä. Joku jopa lähetti minulle kirjeen, jossa käski minun, "vanhan ihmisen" lopettaa televisiossa nauraminen. Muita ilkeämielinen kirje kauhistutti, mutta minun huumorintajuuni se upposi hyvin, Airaa huvittaa. - Ehkä Airan elämää kuvaa parhaiten tositarina: nuorena hän tanssi joskus niin kovaa, että joutui välillä ottamaan kengät jalasta ja kaatamaan niistä veret pois, Lehto summaa.
|
|
| Aira
Samulinilla on kokemusta elokuvan tekemisestä 40-luvulta, jolloin hän
toimi Suomen Filmiteollisuudessa ohjaaja Ville Salmisen sihteerinä. - Silloin opin kunnioittamaan ohjaajan näkemystä, ja olen nyt valmis tekemään mitä tahansa Pekan toiveiden mukaan. Riskeeraan, heittäydyn enkä niuhota. Luotan häneen täydellisesti, Aira tunnustaa. - Aira on kiitollinen kohde. Hänestä ei tarvitse tehdä muisteluelokuvaa, koska hän on yhä aktiivinen, kehuu Lehto takaisin. Airan aktiiviseen elämään kuuluvat yhä esiintyminen, kunnallispolitiikka ja matkailubisnes. Hän asuu viikot Helsingissä, mutta ajaa aina turistiryhmän saapuessa Hyrsylänmutkaan. Vierailijat saavat rauhoittua perinteikkäässä ympäristössä ja kuulla emännän kertomia tarinoita paikan historiasta. Kahvitkin Aira Samulin haluaa kaataa kylälijöille itse. - Tykkään olla ihmisten kanssa. Haluan myös liikkua. Ekku viettää kaiken aikansa Hyrsylänmutkassa. Hän kunnostaa paikat ja huolehtii kaikesta eikä välitä lähteä juhlimaan Helsinkiin. Siksi saattaa syntyä juoruja, ettemme viihtyisi yhdessä. Se ei pidä paikkansa, Aira muistuttaa. |
|
[ sivun alkuun ]
