anna - lehti 8.2.2000
|
<< edellinen | |
| Aira Samulinin
poikkeuksellisesta elämästä tehdään elokuva |

Aira Samulin ei halua itsestään kertovan
elokuvan kaunistelevan mitään. Elämänkokemusten on näyttävä filmilläkin. |
On hyvä olla
välillä toisen ohjattavana. Kerrankin joku muu kantaa vastuun, iloitsee
Aira Samulin leikillään.
Vastuunkantaja on nyt ohjaaja Pekka Lehto, joka aloittelee uuden pitkän
elokuvansa filmausta. Toistaiseksi nimetön elokuva kertoo Aira Samulinin
tarinan. Lehto tunnetaan myös töistään Kaivo ja The Real McCoy. Elokuva
lähtee liikkeelle kuvitellusta tilanteesta: joukko taiteilijoita kokoontuu
harjoittelemaan Airan elämästä kertovaa kabareeta. Kabareen seremoniamestari
kuuntelee Airan elämäntarinaa ja pitää sitä liian rankkana yleisölle
kerrottavaksi. Vähitellen hän kuitenkin tempautuu kertomukseen mukaan
ja alkaa salaa tutkia, mikä punapäisen naisen elämässä on totta ja mikä
ei.
Seremoniamestari on elokuvan ainoa fiktiivinen rooki. Tosin tämäkin
hahmo perustuu tekstiiliteollisuudessa 60-luvulla vaikuttaneeseen todelliseen
henkilöön, Louis Katroon. Muuten valkokankaalla nähdään Airan ystäviä,
julkisuuden henkilöitä, jotka esittävät elokuvassa enemmän tai vähemmän
itseään. |
Mukana
ovat muun muassa Jorma Uotinen, Helena Lindgren, Stefan Lindfors, Marco
Bjurström, Iiro Rantala ja Katariina Kairue. Airan aviomies Ekku Peltomäki
nähdään niin ikään itsenään.
Ja kaiken keskellä kulkee Aira itse, ensin sota-ajan nuorena tyttönä
ja lopuksi ikäisenään, paljon kokeneena naisena.
- En pitänyt tärkeänä ottaa Airan nuoruudenrookiin nuorta näyttelijää,
koska ikä ei ole tässä keskeistä. Menneisyyden tapahtumat kerrotaan
mustavalkoisin kuvin. Vain Airan tukka on menneisyydessäkin punainen,
kertoo Lehto.
Suurin osa elokuvasta kuvataan ravintola Kaisaniemessä, mutta välillä
kuljetaan aikoille paikoille. Evakkoon lähtö ja isän kaatuminen sodassa
kuvataan rajan takana Karjalassa. Toukokuussa kamera viedään Hyrsylänmutkaan,
Airan pihalle, jossa paljastetaan lähes kolmemetrinen patsas Airan isästä
tämän syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi. |
| Ajatus elokuvasta
syntyi vuosia sitten luettuani Airan teoksen Auringonpimennys. Se on
vaikuttava, ihon alle menevä selviytymistarina. Vaikeuksissa häntä on
kannattanut muisto lapsuudesta: Aira kurkistaa oven raosta ja kuulee
isän sanovan äidille, että mitä tahansa tapahtuukin, sinulla on aina
Aira. Isän antama tehtävä on velvoittanut hänet selviytymään. |
- Airan elämässä
henkilökohtainen kietoutuu yhteen Suomen historian kanssa: sota, evakkoon
lähtö, jälleenrakennuksen aika, tekstiiliteollisuuden ja muodin nousu,
taiteilijana ja itsenäisenä yrittäjänä toimiminen, perheväkivalta, lapsen
sairastuminen, mielenterveystyö ja poliittinen työ, listaa Lehto.
|
-
En halua, että minusta tehdään hymistelyelokuvaa. Elämässäni on ollut
vaikeuksia, ja niiden täytyy tulla esille. Kertomalla ongelmistani voin
auttaa muita, sanoo Aira.
- Kukaan ei voi syntyessään kirjoittaa sopimusta siitä, mitä hänelle
saa elämän aikana tapahtua ja mitä ei. Kamalat asiat kuuluvat elämään.
Kovan elämän kokeneet ihmiset ovat lopulta kuin hiottuja timantteja,
mutta helpolla päässeet säälittävät. He jäävät itsekeskeisiksi omaan
napaan tuijottajiksi, Aira miettii.
- Olen kuitenkin koko elämäni ajan yrittänyt tuottaa toisille iloista
mieltä. Sitä on jaksettu ihmetellä. Joku jopa lähetti minulle kirjeen,
jossa käski minun, "vanhan ihmisen" lopettaa televisiossa
nauraminen. Muita ilkeämielinen kirje kauhistutti, mutta minun huumorintajuuni
se upposi hyvin, Airaa huvittaa.
- Ehkä Airan elämää kuvaa parhaiten tositarina: nuorena hän tanssi joskus
niin kovaa, että joutui välillä ottamaan kengät jalasta ja kaatamaan
niistä veret pois, Lehto summaa.
|
Aira
Samulinilla on kokemusta elokuvan tekemisestä 40-luvulta, jolloin hän
toimi Suomen Filmiteollisuudessa ohjaaja Ville Salmisen sihteerinä.
- Silloin opin kunnioittamaan ohjaajan näkemystä, ja olen nyt valmis
tekemään mitä tahansa Pekan toiveiden mukaan. Riskeeraan, heittäydyn
enkä niuhota. Luotan häneen täydellisesti, Aira tunnustaa.
- Aira on kiitollinen kohde. Hänestä ei tarvitse tehdä muisteluelokuvaa,
koska hän on yhä aktiivinen, kehuu Lehto takaisin.
Airan aktiiviseen elämään kuuluvat yhä esiintyminen, kunnallispolitiikka
ja matkailubisnes. Hän asuu viikot Helsingissä, mutta ajaa aina turistiryhmän
saapuessa Hyrsylänmutkaan.
Vierailijat saavat rauhoittua perinteikkäässä ympäristössä ja kuulla
emännän kertomia tarinoita paikan historiasta. Kahvitkin Aira Samulin
haluaa kaataa kylälijöille itse.
- Tykkään olla ihmisten kanssa. Haluan myös liikkua. Ekku viettää kaiken
aikansa Hyrsylänmutkassa. Hän kunnostaa paikat ja huolehtii kaikesta
eikä välitä lähteä juhlimaan Helsinkiin. Siksi saattaa syntyä juoruja,
ettemme viihtyisi yhdessä. Se ei pidä paikkansa, Aira muistuttaa. |
[ sivun
alkuun ]
|
|