<< edellinen

Terveys Posti 3-4 / 2002

Toimivat elämänarvot ovat yksinkertaisia ja viisaita

Aira Samulin puhuu monen hyvän asian puolesta

Aira Samulinin Hyrsylän Mutkassa kukoistaa kesä. Joka puolella on vehreää ja kaikki on moitteettomassa kunnossa. Hyrsylän Mutkassa on mahtava nalle-, nukke- ja lelumuseo, veturi, tykki ja aitatkin kuin kotimaisista elokuvista. Airan karjalaisen hirsilinnan uumenissa on monta vierailijaryhmää saanut oivan läpileikkauksen historiasta nykyhetkeen ja mitä muistot kertovat. Pihassa on sota-arvon surutyö näköispatsas Airan kaatuneesta isästä. Aira Samulinin sydän sykkii monelle tärkeälle asialle, omalle perheelle, lapsenlapsille, mielenterveystyölle ja sota-arvoille, jotka Samulinin mielestä on unohdettu vaikka he antoivat suurimman uhrin isänmaalle.

Yhteistä aikaa tarvitaan

Aira Samulin näkee koulukiusaajien ja toisaalta myös kiusattujen välillä yhtenevyyden. - Hylätyksi tulemisen kokeminen vie itsetunnon ja tekee araksi tai agressiiviseksi. Isyysloman lisäviikolla on Samulinin mielstä vain symbolinen merkitys. Miten lapsen itsetuntoa voi tukea ja ohjata oikeaan suuntaan, jos lasta ei juurikaan edes näe, sanoo Samulin. Hänen mielestä erenkin äiti ja lapsi tarvitsevat toisiaan.
Samulinin mielestä onni ei ole kiinni omaisuudesta tai harrastusten runsaudesta vaan tunnelmasta ja rauhasta. Luonnolla on terapeuttinen vaikutus ja luonnon keskellä ihminen saattaa jopa irrottaa hetkeksi otteensa kiireestä.
- Olemme saaneet synnyinlahjana ihanan luonnon, joka parantaa ja auttaa. Sitä on vaalittava sanoo Helsingin ympäristölautakunnassa toimiva Samulin.

Aira Samulin sanoo, että nykyelämässä suositaan liikaa merkityksettömiä korusanoja. Siis sanahelinää. Elämänarvoina nöyryys, hyvyys ja viisaus ovat yksinkertaisuudessaan tehokkaita. Rakkauden vaalimiseen tarvitaan aikaa. Lapset ja äidit tarvitsevat toistensa läheisyyttä tarpeittensa mukaan, sanoo Aira Samulin.

Aira Samulin on antanut kasvonsa mielisairaiden omaisena, koska mielen ongelmien ympärillä on niin paljon mystisyyttä, salailua ja pelkoa.

Yksinkertainen elämä ja perusravinto

Aira Samulin heläyttää airamaisen naurun, kun häneltä kysytään ravinnosta ja liikunnasta.
- Liikunta on aina ollut osa elämääni. Tanssi kulkee edelleen mukana. Kävelen, teen pihatöitä Hyrsylän Mutkassa, siis hyötyliikuntaa. Syön myös terveellisesti esimerkiksi aamuisin kaurapuuroa, hän sanoo. Aira Samulin ei tupakoi tai käytä päihteitä. Samulinin nuoret ovat seuranneet hyvin hänen esimerkkiä.
Aira Samulin korostaa myös riittävien yöunien merkitystä.
- Ihmiselle sopii loppujen lopuksi parhaiten yksinkertainen elämä. Mielenrauha puuttuu liian monen arjesta, hän miettii.

Mielen järkkyminen on otettava vakavasti

Aira on rohkeasti myös kirjoittanut perheväkivallasta ja mielenterveysongelmista "Auringonpimennys" -kirjassaan. Suomen Mielenterveysserua myönsi hänelle vuonna 1995 mielenterveyspalkinnon.
Täyttäessään 75 vuotta toivoin kukkatervehdysten sijasta mielenterveystyöhön rahalahjoitusta. Tähän mennessä on kertynyt jo 50.000 markkaa. Keräys jatkuu edelleen ja annan siitä mielelläni kysyjille tietoa, hän sanoo.

Kokemuksen kautta mielenterveystyöhön

Aira Samulinin elämästä tehdyn elokuvan Tango Kabareen ohjasi Pekka Lehto ja Aira esitti pääosaa eli itseään.

Aira Samulin on tehnyt ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä jo 40 vuoden ajan.

- Myös 55-vuotias Pirjo-tyttäreni esiintyi filmissä. Hänen sairastumisensa teini-ikäisenä skitsofreniaan oli silloin järkytys. Pirjo oli ennen sairastumistan kuin kuka tahansa lahjakas ja hieno nuori. Hänellä oli kaikki mahdollisuudet. Kärsin ja tunsin äitinä, että hänen elämänsä menee hukkaan. Ilman Pirjoa en kuitenkaan tekisi mielenterveystyötä ja omaa oloa helpotti se, että ymmärsin hänen elämällään olevan tarkoituksen - Pirjo kannustaa elämällään työtäni mielenterveysasioiden parissa, hän kertoo.
Aira Samulinin mielestä perhehoitokodilla on ollut hyvä vaikutus Pirjoon.
- Luonto ja maalaismainen ympäristö auttavat myös terapeuttisesti. Lääkehoitoa on voitu vähentää. Pirjon mieltä voisi verrata hienoiseen ja herkkään saippuakuplaan, joka hyvin herkästi menee rikki. Perhehoitokodissa on kuitenkin tullut hienoisia edistysaskelia - huumoria, iloa, pelleilyä ja nyt voimme jopa nauraa yhdessä. Luonto antaa kenelle tahansa paljon, sanoo Samulin.

Tekstit: Mirkka Kortelainen
Kuvat: Antero Aaltonen