Niin tanssija kuin onkin, ei Aira Samulinin elämä ole silti ollut ruusuilla tanssimista. Ravisuttavinta on ollut oman tyttären sairastuminen skitsofreniaan, minkä vuoksi hän jaksaa puhua väsymättä mielenterveysasioista.
- Toivon, että minun naamani nähdessään ihmisille tulisivat nämä asiat mieleen, hän sanoo painokkaasti.
Hyrsylän mutkan tuvan pöydän ääressä istuu kaikkien tuntema punatukkainen ja eläväinen emäntä. Pöydällä on Aira Samulinin itse tekemä nukke ja sen molemmille puolille hän on sijoittanut Pirjo-tyttärestään lapsena otetut valokuvat, joissa hän näyttää pieneltä enkeliltä.
- Olin hiljattain Helena Karon nukentekokurssilla, ja valmistin siellä elämäni ensimmäisen nuken. Hämmästyttävää on, että se muistuttaa niin elävästi Pirjoa, hän puhelee nukkea katsellen.
- Ehkä Pirjon kauniit kasvot olivat minulla alitajunnassa. Nuken tekeminen olikin samalla hyvin terapeuttinen kokemus.
Pirjo sairastui skitsofreniaan teini-ikäisenä, mikä oli Samulinille kova isku, olivathan hänen elämäänsä varjostaneet sitä ennen jo hänen äitinsä ja miehensä mielenterveydelliset ongelmat.
Samulin uskoo, että olisi sairastunut silloin itsekin, ellei hänen olisi ollut pakko huolehtia alle kouluikäisestä Jari-pojastaan.
- Ei oman lapsen sairastumisesta toivu ikinä, mutta olen huomannut, että ihminen voi kasvattaa itseään. Olen joutunut vaikeuksien myötä tutustumaan itseeni ja löytämään voimavarani.
- Sitä paitsi mitä vaikeampaa ihmisellä on, sitä tärkeämpää on, että elämässä on iloa ja huumoria, Samulin toteaa.
Sairaita ihmisiä ei saa piilottaa!
Aira Samulin kertoi perheensä vaikeuksista kymmenisen vuotta sitten ilmestyneessä elämäkertateoksessaan. Kirjasta tullut palaute antoi hänelle kimmokkeen lähteä tekemään tosissaan mielenterveystyötä.
Suomen Mielenterveysseuran tunnustuspalkinnon saanutta Samulinia harmittaa muun muassa psykiatristen hoitomenetelmien hidas kehitys vuosikymmenien aikana.
- Epäkohdista on puhuttava, ja julkisuuden ihmistä kuunnellaan, onhan hänen volyyminsa moninkertainen muihin ihmisiin verrattuna.
Samulinin värikkäästä elämästä kertova Tango Kabaree -elokuva on antanut työhön lisää vauhtia. Pirjo-tytär oli mukana leffassa, mistä äiti on todella hyvillään.
- Minkä takia mieleltään sairaat ihmiset pitäisi pitää piilossa? Minusta ihmisiä ei saa syrjätyyää mistään syystä, hän julistaa.
Samulin on kokenut itselleen erityisen tärkeäksi Omaiset mielenterveyden tukena -yhdistyksen tarjoaman avun. Hänestä on hienoa, että mielenterveysongelmista kärsivien omaisilla on paikka, jossa he voivat vaihtaa ajatuksia samoja asioita kokeneiden ihmisten kanssa.
Äidit kotiin lapsia hoitamaan
helsingin kaupunginvaltuustossa Aira Samulin on saanut 12 vuoden ajan seurata aitiopaikalta psykiatriseen hoitoon liittyviä kuvioita. Nyt hän on varavaltuutettu, mutta on siitä huolimatta ollut mukana jokaisessa kokouksessa.
Viime aikoina helsinkiläisiä on puhuttanut Lapinlahden sairaalan lopettamisuhka. Sairaalan toimintoja aiotaan siirtää Auroran ja Hesperian sairaaloihin.
- Lapinlahdesta ei ole tehty vielä lopullista ratkaisua, ja nythän sinne on ehdotettu lasten ja nuorten psykiatrisen sairaalan perustamista. Minusta se sopisi lapinlahteen todella hyvin, koska omaiset voivat olla silloin lähellä potilaita.
Samulin on huolissaan nimenomaan lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista. Hänestä yhteiskunta joutuu nyt maksamaan heidän laiminlyömisestään, sen verran hälyttäviä tietoja on tullut neuvoloista ja päiväkodeista.
Samulinin mielestä parasta ennaltaehkäisyä mielenterveysongelmille olisi se, että äidit jäisivät kotiin hoitamaan lapsiaan. Se myös tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi.
- Naisille olisi annettava mahdollisuus omien lastensa hoitamiseen,m sillä pieni lapsi tarvitsee äitiä ja äidin syliä. Ehtii sinne työelämään myöhemminkin, sen on osoittanut hyvin oma miniäni.
Hyrsylän mutka nukkien ja lelujen aarreaitta
TURUNTIEN varressa sijaitsee Aira Samulinin kuuluisa karjalaistalo Hyrsylän mutka, jonka karjalaisevakko rakennutti 18 vuotta sitten. Komea talo ja erillinen museorakennus ovat nähtävyys, joka vetää turistiryhmiä ympäri Suomea.
Haastattelupäivänä Samulinin vieraana on ollut bussilastillinen sysmäläisiä. Ryhmät pääsevät tutustumaan Hyrsylän mutkaan tilauksesta ympäri vuoden, kaikille avoinna paikka on vain heinäkuussa.
- Koko rakennus on käsityötä. Nämä paksut seinähirret olivat varsinainen löytö, puut siirrettiin tänne Nurmeksen läheltä ja käsiteltiin niiden arvoa vastaavalla tavalla. Kaikki tuvan huonekalut puolestaan ovat antiikkia isoa pöytää ja penkkejä lukuun ottamatta, Samulin esittelee ylpeänä taloaan.
Hyrsylän mutkan museo on varsinainen aarreaitta, sieltä löytyy yli 500 nukkea, lähes 300 nallea ja satoja leluja. Samulin on hankkinut vaikuttavan kokoelmansa pääasiassa antiikki- ja huutokaupoista, mutta jonkin verran hän on saanut nukkeja, nalleja ja leluja myös lahjaksi.
- Äitini oli nukentekijä, ja meillä oli pienenä aivan ihania nukkeja. Ne kuitenkin jäivät sodan jalkoihin. Jos minulla olisi vielä nukkeni tallella, säilyttäisin niitä suurena aarteena.
Samulin ei vie tekemäänsä Pirjo-nukkea museoon, onhan itse valmistettu nukke kuin oma lapsi. Se saa jäädä tupaan, jossa on myös yli 70-vuotias Aira-nukke, jonka ikinuori rouva sai muutama vuosi sitten 70-vuotislahjaksi.
Tekstit: Marjo Kytöharju
Kuvat: Mervi Neste
