Iltalehti 26.02.2002
Koska sinusta tulee vanha, Aria Samulin?
Huomenna 75-vuotisjuhliaan Helsingin Lasipalatsissa viettävä Aira Samulin saa voimansa erilaisesta ihmisistä ympärillään ja valoisista ajatuksista. Nuorten mielenterveystyö on edelleen sydäntä lähellä - myös syntymäpäivien teemassa.
Punatukkainen ilopilleri Aira Samulin on liikuttanut ihmisiä niin fyysisesti kuin henkisestikin tanssimalla ja tanssittamalla monia vuosikymmeniä. Vaikka se uskomattomalta tuntuukin, keskiviikkona vietetään Airan 75-vuotisjuhlia - niitäkin hyvän asian merkeissä.
Olet kertonut, että mielenterveysasiat ovat lähellä sydäntäsi. Miten tämä näkyy keskiviikkoisissa kinkereissä?
- Mähän olen tehnyt mielenterveystyötä ihan tietoisesti 60-luvun alusta lähtien. Se oli jo silloin nuorten ja lasten ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, mutta eihän sitä nimitystä voinut silloin käyttää. Kukaan ei olisi edes tajunnut, mitä se tarkoittaa silloin. Samaa teen nytkin ja kukkatervehdysten sijaan toivonkin rahat laitettavaksi Suomen Mielenterveysseuran tilille 800011-67629 lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Kiitos pitää sanoa myös Lasipalatsin mediakeskukselle, joka antoi tilat näiden juhlien järjestämiseen.
75 vuoden aikana ehtii tapahtua ja muuttua. Miten esimerkiksi naisten asema on mielestäsi muuttunut?
- Oikein paljon. Esimerkiksi en aikoinaan uskaltanut puhua siitä, että olin perheväkivallan kohteena, ettei äiti vaan olisi saanut tietää. Salasin asioita, kuten tyttäreni sairastumisen. Mutta nyt katson,, että mun tehtäväni on puhua erikoisen paljon näistä asioista niin, että ne tulisivat ihmisille tutuiksi. Silloin ymmärretään, mistä on kyse ja puhuminen on tärkeää.
- Kyllä näitä juhlia vietetään Hyrsylän mutkassa koko vuoden ajan. Samalla tänä vuonna on Ekun (Peltomäki) 30-vuotistaiteilijajuhlavuosi, joten siellä on pannu kuumana koko ajan.
Onko Aira Samulin satuhahmo, instituutio vai mikä?
- Se on kaikkea sitä (naurua)! Mutta kyllä mä ajattelen, että Aira Samulin on jotain, minkä olen asettanut yhteiskunnan käytettäväksi. Mä nautin sellaisista onnistumisista, joissa mun tilalle ei olisi ollut laittaa ketään muuta ja niistä teoista on suurta hyötyä jollekin. Olen itse ollut yksinhuoltaja ja yrittäjä, joten se on varmaan sisäänrakennettu juttu, miten saa mahdollisimman paljon aikaiseksi ilman stressiä.
Koska sinusta tulee vanha?
- Mulla ei ole ollut se mielessä, vaikka vanhahan mä olen. Se on sitä paitsi kaunis ja runollinen sana verrattuna vaikka ikäihmiseen, joka on ihan kamala sana. Vanha -sanaa yritetään jostain kumman syystä vältellä. Mä olen toki aina ja nytkin ollut paljon nuorempien ihmisten kanssa, mutta sitten Hyrsylänmutkassa mun luonani käy vanhempia ihmisiä, vammaisia ja muita. On hienoa, että on tekemisissä koko ihmisten kirjon kanssa. Jo teini-ikäisenä mulle selvisi, että mähän tykkään ihmisistä!
Tanssin lumo lienee napannut sinut totaalisesti?
- Ainahan mulla on ollut tanssi elämässä mukana. Siinä on liike, rytmi ja musiikki. Koskaan ei voi tanssia väärin kun menee täysillä musiikin mukaan ja antaa sen viedä. Se on mieletöntä terapiaa ja fyysistä liikuntaa. Sitä paitsi, tanssienssaan jokainen on kaunis.
Mikä on pitkän onnellisen elämän salaisuus?
- Elämänasenne on tärkeintä, että on kiitollinen siitä, mitä on olemassa eikä ole katkera. Vihamielisiä ajatuksia ei pidä hautoa päässä.
