Helsingin Sanomat 27.02.2002

Ehkäpä elämä kasvatti tuntosarvet

Taiteilija Aira Samulin on miettinyt paljon lasten ja nuorten hätää.
"Mikään muu työ ei ole niin arvokasta kuin äidin työ. Siitä pitäisi saada palkka. Perheillä pitäisi olla halutessaan mahdollisuus hoitaa lapsensa myös itse kotonaan."
Tehokkainta työtä nuorten hyväksi on hänen mielestään ongelmien ennalta ehkäiseminen.
Helsingin kaupungin ensimmäisenä varavaltuutettuna (kok.) oleva Samulin on vuosia tehnyt työtä nuorten parissa. Valtuuston toimintaa seuranneet tietävät Samulinin osaavan ottaa kantaa napakastikin.
Hän ei käytä puheenvuoroja kovin usein, mutta häntä kyllä kuunnellaan. Samulinin kuuluva nauru piristää myös valtuuston tiloja.
Aira Samulin on lyönyt 15 vuotta rumpua nuorten mielenterveydestä. Omassa kirjassaan Auringonpimennys Samulin kertoi avoimesti lähipiirinsä mielenterveysongelmista.

Nuorena Aira, omaa sukuaan Suvio, olisi ollut kiinnostunut lukemaan lakia, mutta rajajääkäri-isän kaatuminen ja perheen joutuminen evakkoon veivät mahdollisuudet.
Mutta sitäkin enemmän ovat elämän käänteet kouluttaneet päivänsankaria. Avoimuutensa ansiosta känestä on tullut koko kansan asenteiden muokkaaja, tien näyttäjä ja rajojen rikkoja.
Moni keski-ikäinen huokaisee Airan nähdessään helpotuksesta. Ei se vanhentuminen voi niin hirveää olla, kun Airakin vaan porskuttelee ja vuodet valuvat kuin vesi hanhen selästä.

Aira Samulinilla, jämptillä uranaisella on laaja sydän,
joka sykkii erityisesti nuorille.

Miten Airasta tuli Aira? Täytyy taas kerran palata 1930-luvun lapsuuteen, jota Aira muistaa hyvällä. Äiti oli kotona ja isä huolehti perheestä. Aira oli katraan vanhin, koska kaksi vanhempaa sisarusta oli kuollut.
Aira on yhä isän tyttö. Isän kannustava muisto on auttanut läpi koko elämän. Mielikuvitusmaailmassaan elänyt upea äiti oli arvaamaton. Mielenailahtelujen mukaan hän jakeli tullen mennen korvatillikat ja tukkapöllyt. Äiti selitti sen vahvistavan hiustenkasvua. Niinpä oli varottava pahoittamasta hänen mieltään. Muuten äiti oli tabu. Jo lapsena Aira ymmärsi, että äiti eli harhoissa.
Pakon edessä ja älykkäänä lapsena Aira oppi elämän tosiasioita nopeaan tahtiin. Isä kaatui, kun tyttö oli 14. Siitä lähtien hän yritti huolehtia perheestään. Hän kantoi vastuuta äidistään tämän kuolemaan asti 1960-luvulle.
Lapsuuden olot taisivat kasvattaa Airalle tuntosarvet tai ukkosenjohdattimet. Aira joutui varhain ajattelemaan toisten parasta ja näkemään asiat itseään heikompien näkökulmasta.

Aira Samulin, 75

Aira Samulin syntyi Raja-Karjalan Hyrsylänmutkassa 27. helmikuuta 1927.
Uran virstanpylväitä ovat muun muassa oma tanssikoulu, ja kuvaussihteerin työt Suomen Filmiteollisuudessa. Muotitanssikoulu Rytmikkäät mannekiinit 1960-luvulla. Espoon kaupunginvaltuustossa Samulin oli 1989-96 keskustan ryhmässä ja Helsingin kaupunginvaltuustossa 1997 kokoomuksen ryhmässä.
Vuodesta 2001 hän on ollut varajäsenenä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Hän on ympäristölautakunnan ja Helsinki-viikon säätiön hallituksen jäsen sekä varajäsen Helsingin teatterisäätiön edustajistossa.
Samulinille on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan ritariristi, Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyspalkinto ja Viihteen elämäntyöpalkinto. Hän on vuoken 1998 Yrittäjänainen.
Muuta muistamista päivänsankari ei toivo, kuin rahaa Suomen Mielenterveysseuran tilille Sampo 800011-67629. Viite: Aira 75 v.

Tanssi ja kilpatanssi olivat 1940-luvun Helsingissä Airan henkireikä. Hän sai 17-vuotiaana komean kilpatanssipartnerin, joka oli viisi vuotta vanhempi. Koska itsevarma mies tanssi jumalaisesti, tyttö sieti miehen määräilyä.
He rupesivat seurustelemaan. Ehkä mies rakastui myös Airan tuntosarviin. Neitonen näet osasi hoitaa myös parin sosiaalisen elämän koreografioita. Mutta avioliitossa miehen alkoholinkäyttö lisääntyi. Hän alkoi sitoa nuorta vaimoaan uhkauksin ja väkivalloin.
Alkuun Aira oli halunnut uskoa, että jos hän itse vain rakastaisi kylliksi, niin kaikki muuttuisi hyväksi. Selviäminen lasten kanssa päivästä toiseen vei kaikki voimat. Hän uskalsi ottaa avioeron vasta äitinsä kuoleman jälkeen.
Seurasi toistakymmentä sinkkuvuotta, jolloin Aira Samulin keskittyi yrittämiseen muodin alalla ja menestyi - naisena poikkeuksellisen hyvin. Aniharvoin tuskallisista elämänkokemuksista puristuu timantti, mutta ehkäpä Airalle kävi niin.
Tuli uranaisen vuoro nauttia tasapainoisesta elämästä, kun hän tapasi Ekku Peltomäen.
Elämänilo loistaa Airasta ja suunnitelmia riittää. Hän toivoo saavansa elää pitkään, jotta voisi toteuttaa päämääriä, joihin uskoo.
Nyt on myös aviomiehen juhlavuosi. Peltomäki viettää 30-vuotistaiteilijajuhlaansa Finlandia-valoteoksen merkeissä Tytyrin kaivoksessa huhtikuusta vuoden loppuun.
Syntymäpäivälahjarahat sankari käyttää yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa lasten ja nuorten mielenterveystyöhön; myös Lasipalatsin Mediakeskus tukee tempausta.
Hyrsylän mutka Nummi-Pusulassa viettää 75-vuotispäiviä koko vuoden. Huhtikuussa hän aikoo viettää tuplasynttäreitä Pirjo-tyttärensä luona tämän täyttäessä 55 vuotta perhehoitokodissa Askolassa.

Tekstit: Säde Nenonen
Kuva: Lena Malm