2002
Aira Samulin vaatii arvostusta kotiäideille
Aira Samulin on ollut elämässään mukana niin monessa, että siitä voisi kirjoittaa lehtijutun sijasta kirjan. Hän onkin kirjoittanut elämänsä ylä- ja alamäistä kaksi kirjaa. Lisäksi hänestä on tehty elokuva Tango Kabaree. Nykyään Aira Samulin haluaa jakaa elämänkokemustaan ihmisille ja puhua erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemisestä.
Aira Samulin on tullut tunnetuksi pääkaupunkiseudun nuorison tanssittajana, naisena, joka toi Aerobicin Suomeen. Lisäksi hän on mukana kunnallispolitiikassa Helsingin ympäristölautakunnassa ja Juhlaviikkosäätiössä.
Aira Samulin on tullut tunnetuksi myös lastenklinikan kummina. Hän on ollut aktiivisesti mukana kummien konserteissa ja kampanjoissa sekä myynyt Lastenklinikan Kummien nalleja lelumuseossaan Hyrsylänmutkassa.
- Kummien kanssa on ollut antoisaa tehdä töitä, koska yleisö on ollut anteliasta ja me ollaan saatu kokoon suuria summia. Kuuden miljoonan markan vuositasolla ollaan voitu ostaa laitteita sairaaloihin eri puolelle Suomea. Tämä on ollut sellaista työtä, että tietää asioiden tapahtuvan, Aira sanoo.
Lasten ja nuorten hyvinvointi elämäntehtävänä
Viime vuosina Aira Samulin on ottanut suurimmaksi elämäntehtäväkseen lasten ja nuorten mielenterveysongelmista puhumisen, joka ei sinänsä liity Lastenklinikan Kummeihin. Hän korostaa ennenkaikkea mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, joka on aina tehokkaampaa ja halvempaa yhteiskunnalle kuin sairaiden ihmisten hoitaminen. Hän on puhunut viime vuosina käsiin räjähtäneestä asiasta jo toistakymmentä vuotta.
- Jonkun pitää kuitenkin ensin uskaltaa puhua näistä asioista. Mä ajattelen, että koska mä oon jo niin vanha etten varmaan saa ääniä vaaleissa, niin voin ainakin puhua suoraan näistä asioista.
Mielenterveysongelmat tulivat Samulinille omakohtaisesti tutuiksi, kun hänen tyttärensä sairastui teini-ikäisenä skitsofreniaan. Tytär on nyt 55 vuotias ja edelleen sairaalahoidossa.
Samulinin mukaan paras keino mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn olisi se, että äidit viettäisivät enemmän aikaa lastensa kanssa.
Aira Samulinin mielestä päiväkodit, joissa ihmissuhteet vaihtuvat jatkuvasti, eivät korvaa äidin kanssa vietettyä aikaa. Lapsen pitäisi saada oppia luottamaan täydellisesti yhteen ihmiseen.
- Kun tyttäreni syntyi, oli selvää, että menin töihin ja annoin hänet hoitoon äidilleni. Minulla on niin paha olla, etten saanut olla silloin hänen kanssaan. Minulla on aina mielessä, että olisiko se skitsofrenia tullut myöhemmin tai lievempänä, jos olisin saanut olla tyttäreni kanssa enemmän. Aira miettii.
Äidin rakkaus on paras perintö
Aira Samulin halusi, että hänen poikansa lapset saavat mahdollisimman onnellisen lapsuuden.
- Kun minun pojan lapset syntyivät, niin ehdotin miniälle, että hän olisi kotona. Sanoin että jos on pulaa, niin isoäiti maksaa äidinpalkkaa. Ajattelin, että parempaa perintöä ei voi lapsenlapselle antaa, kuin että antaa hänelle oman äidin. Miniäni oli kotona kymmenen vuotta, Aira kertoo.
- Miniä on pärjännyt myöhemmin hienosti työelämässä, kun hänellä oli aikaa kehittyä. Hän osasi tehdä verhot ja vaatteet ja laittoi ruokaa. Mun kaikki lastenlapset ovat myös loistavia ruoanlaittajia. Täytyisi ymmärtää, että kaikki tällainen arkielämä on ihmiselle parasta aikaa. Siinä vaiheessa kun on menty naimisiin ja ollaan onnellisia ja on onni lapsista, niin eikö se ole elämän parasta aikaa? Ei sitä pitäisi pilata liialla töissä rehkimisellä, hän jatkaa.
Aira Samulin ei halua syyllistää vanhempia. Hänen mielestään yhteiskunnan pitäisi järjestää asiat siten, että äiti voisi viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Hänen mielestään se ei tarkoittaisi rahan menoa yhteiskunnassa, vaan asian yleistä arvostamista.
- Nykyään arvostetaan vain uranaisia ja tuodaan niitä esiin joka paikassa. Siitä tulee sellainen muotiasia ja naiset menevät siihen mukaan. Näissä asioissa pitäisi kuunnella kuitenkin minun mielestä oman sydämensä ääntä.
- Työttömiä on paljon, mutta silti äitien pitää raataa sekä töissä että kotona. naiset ovat lopussa jo nelikymppisenä, eikä parisuhdekaan toimi, kun nainen on ihan uupunut. Eikä se välttämättä toimi, että miehelle annetaan puolet kotitöistä. Ei ihmiskuntaa voi hetkessä opettaa uusille tavoille, Aira miettii.
Kesä kuluu Hyrsylänmutkassa
Aira Samulinin kesä kuluu ennenkaikkea Hyrsylänmutkassa, joka sijaitsee 60 km Helsingistä Hämeenlinnaradan varressa. Eläkkeelle Samulin ei kuitenkaan ole missään nimessä jäänyt.
- Talvisesonki on ohi. Olen käynyt pajon luennoilla ja messuilla puhumassa selviytymisestä, elämänilosta ja muista tärkeistä asioista. Nyt alkaa käydä enemmän ryhmiä Hyrsylänmutkassa. olen sanonut, että tervetuloa 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat, mutta nuoremmatkin saavat tulla.
- Siellä on lelumuseo ja juodaan ruusukupeista pullakahvit. Pidän aina kahvitilaisuuden tuvassa ja puhun ihmisille. Aihe tulee aina ryhmän mukaan riippuen siitä, ovatko he vaikka kehitysvammaisia, mielenterveysongelmaisia, dementoituneita, sotaveteraaneja, lottia tai sotaorpoja. Siellä minulla on oikein vilkasta koko kesän ja saan itse olla siellä kivassa paikassa, Aira sanoo.
Samulin haluaa myös muistuttaa ihmisiä keräyksestään, jonka hän järjesti 75-vuotisjuhliensa kunniaksi. Kukkien ja lahjojen sijasta hän toivoo rahaa mielnterveystyöhön.
- kerään rahaa Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Tilille on kertynyt jo 40 000 markkaa ja keräys on voimassa vuoden loppuun saakka. Rahoilla autetaan perheitä, jolla on pahoja ongelmia. Pyritään siihen, ettei nyt ensin oteta lasta huostaan, vaan koetetaan auttaa. Tarkat kohteet päätetään Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajan Pirkko Lahden kanssa yhdessä vuoden lopussa.
Kukkien ja lahjojen sijasta rahat Suomen Mielenterveysseuran tilille Sampo 800011-67629. Viite: Aira 75v.
